perjantai 18. huhtikuuta 2014

Aatteita ajotavoista.

Aattelin taas välillä kirjoitella kun raveihin matkailen. Nyt on ollut tapetilla viime aikoina tuomaritoiminnan vaihtelevuus ja varsinkin monte lähdöissä tuntuu että ei ole minkäänlaista linjausta. Viime aikoina on tullut jopa kielletty ajotapaa korotettuna kun on annettu pohkeita keventämällä tai ilman. Väärin. Kyllä hevosta tulee saada kannustaa pohkeilla, tietysti hyvän maun rajoissa.

Meillä ohjastajilla ei kauheasti ole keinoja käskeä hevosta koska Suomessa saa napsauttaa vain kaulalle. Pohkeet ja "pumppaaminen" on tehokkain keino. Väärin on myöskin tuomariston vetoaminen rumaan ratsastustyyliin. Rangaistavia tekoja on minun mielestä ohjista nykiminen ja oikeesti hevoselle kipua aiheuttavat ajotavat. Näihin tullaan varmaan menemään jos jopa pohkeiden antaminenkin kielletään. Joissakin radoilla tuntuu taas ettei saa mistään vaikka tekis mitä. Sama koskee ajolinjoja. Nyt tuntuu että ajolinjat ovat parantuneet hurjasti ja lähdöt siistiytyneet, sattuuhan niitä välillä kuten kärrylähdöissäkin.

Mitähän tuo ravikilpailu säännöt sanoo monte hevosen kaistasta. Sen minkä se pystyy häiriöttä menemään. Eli onhan ne pienemmät kuin kärrylähdöissä. Tuomareilla on varmasti vaikea paikka tuomaroida monte lähtöjä kun kaista ajot on välillä myös niin leveitä että siihen mahtuu periaatteessa toista nostamatta. Hankaluuden sitten tuo se että jotkut hevoset on niin herkkiä että tulevat nostetuksi koska ei voi niin iholla ajaa. Suurimmaksi osaksi haastattelemani tuomarit sanoivat ongelmaksi myös kääntymättömät päät. Hevosta ei saa kääntää millekkään radalle jos ei ensin katso missä muut menee. Monesti sujahdetaan johonkin rakoon katsomatta onko siellä jonkun jalat välissä. Olen itsekkin syyllistynyt kyseisiin asioihin. Kaikille meille tulee joskus tilanne että pakko on päästä pois jo turvallisuus syistä. Itselle käynyt joskus sillai että olet menettänyt keulat vaikka olet yrittänyt ne väkisin pitää käskemällä ja sitten tämä joka eteenlaskeutui niin vetääkin vauhdin pois. No siinä on kaksi vaihtoehtoa, ajaa kahden hevosen jalat paskaks tai nostaa kaveri ulos. Kumman valitset?? Näitä tilanteita tulee meille kaikille. Joskus tietysti näkee niitä jotka ei edes yritä vaan nostavat silti. Se ärsyttää. Senkin kyllä ulospäin näkee onko oikeasti vaan hallitsematon hevonen.

Näihin tilanteisiin joutuu jokainen joka ajaa uppo-outoja hevosia ja käytäntöhän on et  ne on joko niitä riittämättömiä tai hankalia. Ohjastajan älyltä vaaditaan siinä vaiheessa paljon. Kyllä omasta mielestäni fiilis radalla on tosi hyvä. Virheet pyydetään anteeksi ja näin yleensä saadankiin. Yhden asian voin kaikille uusille ja vanhoille ohjastajille sanoa. Kilpakumppanit antaa anteeksi ja unohtaa, keskustelupalstat ei koskaan :)






torstai 27. maaliskuuta 2014

Painorajasta ajatuksia !

Ajattelin ensin vaieta aiheesta mutta miksi en jakaisi ajatuksia muiden kanssa? Tuskin minua satutetaan kuin sanallisesti :) Kaiken tän myllyn keskellä kestän ihan kaiken. Painoraja montéssa aiheuttaa keskustelua jatkuvasti ja kentällä kun asioita on kuullostellut niin mielipiteitä on joka lähtöön. Toiset kannattaa vakaasti, toiset haluavat että pysyy samana, jotkut haluavat painorajan pois.

Mitä hyötyä olisi painorajaa nostaa? Kansainvälisesti olisimme vertailukelpoisia, aikojen perusteella. Palkinnotkin olisi kiva saada samalle tasolle niin jo rupeaisi uusia ohjastajia löytymään. Totta. Jotkut sanoo ettei kannata ajaa kilpaa kun painaa sen ja sen verran. Se asia on minun mielestäni ihmisten omassa pääkopassa. Pieni tasapainoton ohjastaja on hevoselle paljon raskaampi kun hyvällä tasapainolla ratsastava isompi ohjastaja. Minun oma uskomukseni on se, että tyyli, tasapaino ratkaisee paljon enemmän. Tasoerotkin on suomessa tällä hetkellä niin suuret että painolla on aika pieni merkitys. Painorajannosto voisi kuitenkin tuoda meille uusia ohjastajia lisää (mikä olisi enemmän kuin toivottavaa), mutta sulkeeko se pois ns. pieniä uusia ohjastajia? Minun mielestä kyllä. Mietitäänpä asiaa myös niiden pienten ohjastajien kannalta. Se tuo myös epäreiluutta pienille ohjastajille kun laitetaan hevoseen ``kuollutta`` painoa kuin se olisi ratsastajassa jonka kilomäärät täyttyy omasta takaa. Hevosessa olevaa kuollutta painoa on vaikea lähteä tasapainottamaan ja itseensä sitä ei saa laittaa.

Vaikuttaako paino sitten hevosen hallintaan. Haluan että saisin vastauksia kysymyksiini! Tulisiko minusta parempi ohjastaja jos laitan kuollutta painoa hevosen satulan alle? miten se vaikuttaa minun ratsastustaitoihin? En ainakaan itse usko että minusta tulisi sen myötä ratsastajana parempi jos lisäpainoa hankkisin lyijyillä. En ainakaan usko että ohjastajat tulisi kauheasti muuttumaan, varmasti meistä jokainen lyhyempikin jatkaisi silti vai oliko tarkotus että lopettaisimme? Jokaiselle ohjastajalle tulee varmasti eteen hevosia jotka on enemmän kuin jarruttomia norsuja ja siinä vaiheessaa eivät kilot auta. Päänupin pitää olla siinä vaiheessa kunnossa kun etsit sen turvallisimman tavan ajaa hevosta. Jokaisella tulisi myös sitten olla kanttia sanoa ei niille joiden kanssa ei pärjää tai olla arsenaali kuolaimia mukana ja vehkeet millä se hevonen pysähtyy. Ranskan monté hevosista kun katsoo kuvia niin sieltä löytyy rautaa, raudan vierestä.Itse yritän pitää oman kroppani mahdollisimman hyvässä kunnossa ja yritän kompensoida lihaksella kroppani pienuutta. En tiedä moniko kokeili tuota ruotsin kuntotestiä mutta minä kävin sen juoksemassa matolla. Voin sanoa että tällaisen rimppakintun sai laittaa töppöstä toisen eteen että sen 3 km 15 minuuttiin juoksin, kyykyt, punnerrukset päälle. Eniten minua satuttaa väitteet asiasta että laihduttaisin kilpailuihin. Sen takia varmaan ravireissuilla käyn mennen tullen syömässä!  Enpä ole tätäkään asiaa miettinyt ja en ensimmäisenä harrastuksen aloittaessani tullut ajatelleeksi että ratsastajan urheilullisuus on huono asia.

Minun mielestä kompromissi olisi tämä. Kilpailut missä on ensimmäinen palkinto yli 2000 euroa niin painoraja nostetaan 65 kiloon. Kilpailut missä on alle tämän niin otetaan painoraja vaikka kokonaan pois tai pidetään se 52 kiloa.Silloin kenenkään ei tarvitse kun harrastuksen aloitaa niin ruveta ensimmäisenä miettimään kilojaan vaan saisi keskittyä tyylin ja ohjastamisen harjoitteluun. Niin emme sulkisi ainakaan ketään pois ja isommat karkelot olisivat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Sopu ratkaisua pitäisi jollain yrittää löytää ettei kenekään tarvitsisi kokea epäreiluutta heti ensimmäisenä. Tämän asian suhteen minulle käy tällä hetkellä kaikki, ihan sama vaikka kaikki menisi gramman paloina. Jos tämän painoraja asian myötä saisimme vielä hevoset omiin sarjoihin ja sitä kautta lähdöistä tasaisempia kun nyt tuntuu että saa ajaa ympäripyöreitä sarjoja jotka ei ole hyviä kenellekkään. Tasapuolisuutta toisi myös se kun hevoset saisi juosta samantasoisia kilpakumppaneita vastaan.